Kun hyvä ei enää riitä

Olet varmasti joskus ladannut puhelimen sovelluskaupasta sovelluksen, käyttänyt sitä kerran ja poistanut sen samantien. Tämän samaisen sovelluksen kehittämiseen on saatettu käyttää valtavia määriä suunnittelu- ja kehitysaikaa ja se näyttäytyy kehittäjälleen kaikinpuolin loistavana sovelluksena. Siitä huolimatta, se ei onnistunut herättämään sinussa minkäänlaisia tunteita, eikä näin ollen onnistunut tuottamaan käyttäjälle tai toteuttajalle oikeanlaista arvoa.

Mistä oikeanlainen kokemus syntyy?

Joskus kauan sitten ohjelmisto- ja sovelluskehityksen keskiössä oli insinööri. Tämä henkilö, saatuaan ensiksi joitakin vaatimuksia siitä mitä ohjelmalla pitäisi pystyä tekemään, koodasi itsenäisesti koko järjestelmän. Sen hetkisen tietotaitonsa mukaan koodari rakensi, omaan logiikkaansa pohjautuen parhaan ratkaisun. Kuten arvata saattaa, ei se aina ollut välttämättä se kaikista käyttäjäystävällisin ratkaisu.

Tästä ajasta ollaan onneksi jo siirrytty monta askelta eteenpäin ja ymmärretty, että parhaimmat vaatimukset löydämme lopulta käyttäjiltä itseltään. Nykytilanteessa kehityksen keskiössä on käyttäjä ja huomioon otetaan graafinen suunnittelu, käyttöliittymän suunnittelu sekä tietenkin taustalla äärimmäisen tärkeänä itse järjestelmän arkkitehtuuri. 

Nykyään voidaankin sanoa, että jos ajattelet ohjelmistokehityksen olevan pelkkää koodausta, olisi se sama kun sanoisit että osaat ajaa autoa, kun tiedät mistä löydät kaasun.

It’s not just what it looks like and feels like. Design is how it works.
- Steve Jobs

Edellämainitut osa-alueet yhdessä luovat siis käyttäjäkokemuksen ja monimuotoisuudestaan johtuen sen hahmottaminen on välillä hankalaa. Kun lähdet miettimään mitä käyttäjäkokemus tarkoittaa, helpointa on asettaa itsensä palveluiden käyttäjän rooliin.

Seuraavan kerran kun koet, mitä tahansa palvelua käyttäessäsi, että palvelu auttoi sinua tekemään ne asiat mitä olit ajatellut, olet saanut hyvän käyttäjäkokemuksen. Yleensä tämä tapahtuu tiedostamatta, etkä luultavasti sillä hetkellä kiinnittänyt siihen erityisemmin huomiota. Huono käyttäjäkokemus sen sijaan… Noh pahimmassa tapauksessa on mahdollista, että jokin lähellä oleva esine löytää itsensä seinästä. Voidaankin sanoa, että mitä helpommalta palvelu tuntuu käyttää, sitä haastavampi se on ollut tehdä.

Jos halutaan saavuttaa positiivinen huomio käyttäjäkokemuksen avulla, edellyttää se jo erinomaista tasoa. Onnistuneen tuotteen takana onkin mitä yleisemmin vilpitön halu auttaa palvelun käyttäjää, saavuttamaan ratkaisu johonkin häntä vaivaavaan ongelmaan.

Mistä sitten tiedän onko minulla oikeanlainen idea?

Olen huomannut, että useimmiten uutta ideaa on helpointa lähteä purkamaan ihan tavallisella juttelulla. Ajatuksien vaihtaminen ja itsensä haastaminen varmistaa oikeanlaisen mielentilan. Joskus jopa ärsyttävyyteen asti viety, tyhmien, mutta olennaisten kysymysten esittäminen, voi viedä idean täysin uudenlaiseen suuntaan.

Miksi tämä ominaisuus tarvitaan? Kuka sitä käyttää ja minkälaisessa tilanteessa? Kuvaile minulle tilanne jossa käyttäjä ratkaisee ongelman palvelun avulla.
- Muutama esimerkki kysymyksistä, joita on hyvä heitellä ilmoille

Harvemmin saan ainakaan itse riittävästi tietoa ja kontekstia asiasta, jotta voisin antaa kysyjälle suoraan järkeviä tai ainakaan oikeita vastauksia. Usein käy niin että kysymykset joita esitän, onkin paras apu jonka sillä hetkellä voin antaa. Kysymyksien vaihto herättää aina ajatuksia ja meidän tulle olla aina valmiina kyseenalaistamaan oma ajattelumme. Onko tämä varmasti se oikea ratkaisu ongelmaan, jonka haluan selvittää?

Tänä päivänä meidän ei ole enää järkevää tehdä, vaikkapa natiivia mobiilisovellusta tai tekoälyllä toimivaa chat-bottia, vain koska monella muulla on sellainen. Tällä periaatteella saamme valtavan määrän keskinkertaisia tuotteita, jotka eivät palvele loppukäyttäjiään. Eivätkä ne tästä syystä tuota erityisemmin kenellekään minkäänlaista arvoa. Aallonharjalla on turha koittaa keikkua, jos ei ole tietoa miten pysytään pystyssä.

Ongelman keskiössä onkin useasti se, että palveluita tuottaessa haluataan kerralle napata koko kakku. Tavoitteeksi otetaan luoda valtavia toteutuksia, jotka pyrkivät ratkaisemaan järjettömän määrän ongelmia. Kehitys ajautuu liian isoihin sykleihin, eikä ole mahdollisuutta pureutua varsinaisten ongelmien ääreen, niiden vaatimalla tarkkuudella.

Kun paneudumme tarkasti tiettyyn kohteeseen ja ongelmaan, saadaan tuloksetkin saavutettua pienellä aikavälillä ja ennustetusti. Jatkuva idean validointi helpottaa meitä toteuttamaan, niitä täydellisiä ratkaisuja, jotka tuottavat iloa sekä sinulle että käyttäjille. Jos palvelun julkaisuun kuluu useampi kuukausi tai vuosi aikaa, sinulla on julkaisuhetkellä käsissäsi tuote, jonka on parasta ennen-päiväys on jo mennyt.

Pieni muistilista oikeanlaisen palvelun tuottamiseen

1. Ymmärrä ongelma
Älä yritä varautua tuntemattomaan tulevaisuuteen vaan keskity juuri tähän hetkeen ilman minkäänlaisia olettamuksia. Mittaa ja tutki.

2. Aseta projektillesi rajat ja prioriteetit
Kun olet ymmärrät ongelman ja haluat löytää siihen ratkaistun, määritä ratkaisusi kriittisimmät toiminnot ja valitse ne tehtävälistallesi.

3. Kysy miksi?
Ihmisten ja itsensä haastaminen on aina hankalaa. Mutta kuten jo aiemmin mainitsin tässä blogissa, on se mitä mainioin tapa lähteä löytämään polku oikean ongelman äärelle. Tämän kohdan avulla pystyt myös tarkentamaan projektisi rajoja ja vaatimuksia. Kun tiedostat miksi teet asioita, ymmärrät myös toteutukseen liittyvät haasteet ja vaatimukset.

4. Ajattele kokonaisuutta
Mieti minkälaisessa tilanteessa olet ja minkälaisia mahdollisuuksia sinulla on. Isolla vakiintuneella yritystoimijalla ja startupilla on täysin erilaiset lähtökohdat lähteä luomaan uutta palvelua tai tuotetta.

5. Kulut ja kannattavuus
Kokonaisuuteen kuuluu myös kulut. Vaikka palvelusi täyttäisi kaikki muut vaatimukset mitä hyvään tuotteeseen tarvitaan, tämä asia on aina hyvä nostaa esiin. Olisi helppo uppoutua ratkomaan niitä ihanan haastavia ongelmia, joiden selvittäminen tuottaa iloa palvelusi käyttäjille. Karu totuus on kuitenkin se, että jos kulurakenteesi ei ole kestävällä pohjalla, ideasi alkaa pikku hiljaa kuihtumaan ja jokin muu (parempi) ratkaisu ottaa ajan myötä sen paikan.

Summa summarum

Alkaako jo tässä vaiheessa tuskanhiki nousta otsalle... Se on turhaa! Hyviä ja oikeanlaisia ideoita, joita mekin käytämme joka päivä, syntyy jatkuvalla syötöllä. Nykyaikaiset sprintti-työskentelytavat antavat meille mahdollisuuden toteuttaa testattavia ideoita muutamissa viikoissa. Tehokkaammat työskentelytavat antavat meille mahdollisuuden säästää sitä kaikkein arvokkainta, eli aikaa. Samalla luomme nopeasti vastaukset kysymyksiin, jotka ovat olennaisia menestyksen kannalta pitkässä juoksussa.

Uusien ajattelumallien tuominen olemassa olevaan yritysympäristöön on toki aina haastavaa ja vaatii suuria ponnisteluja kaikilta osapuolilta. Oikeanlaisen ratkaisun löytämisen keskiössä onkin useasti uusien prosessien ja työkalujen hyödyntäminen. Uskalla muuttaa omat ajatuksesi siitä miten palveluita luodaan. Niinkuin tuolla merten takana Piilaaksossakin sanotaan: Voit epäonnistua useasti, mutta epäonnistu nopeasti.